Tyttömäisiä juttuja.

just girly things

@ tumblr

 

 ♥

Muutamia tyttömäisiä juttuja, joista mie ite tykkään, tai jotka muuten vaan kohdistu minnuun. Tosin ei nää kaikki oo pelkästään tyttömäisiä, mutta siis nää kaikki oli tuolla justgirlythings@tumblrissa. En kestä tota viimestä giffiä. mutta ah ♥

Noniin, palaillaan taas pian.

Rakkaudella, Sonja

Kahvittelua.

Eilen eli torstaina kävin matikan kokeen jälkeen Mian kanssa shoppailemassa ja kahvittelemassa Bisketissä. Tänään eli perjantaina ois tarkotus mennä joko Liisalle tai Jennille pimeäkonkkaa ja -piilosta. Toivotaan vaan että illalla ei ennää sada. Huomenna eli lauantaina mennään illalla Mian ja Annin kanssa Tivoliin juhlistamaan Mian yo-kokeiden loppumista ja muuten vaan juhlistaan elämää ylipäätään vaihteeksi. Hyvästi rahat, sillä Tivolin sisäänpääsy lauantaisin 666. Perjantaisin se ois lukiolaiskortilla ilmanen (+ mahdollinen narikka 3€), mutta lauantaisin sillä kortilla pääsee vaan jonon ohi. :----( Nyyhkis. 

Nyt kuitenki jotain tosi hienoja ja glamourisia kännykkälaatusia kahvittelukuvia.

Meitsin ruoka-asiat: tiramisuleivos, vesi ja cappucino <3

Mian ruoka-asiat: valkosuklaapikkuleipä(?), sprite ja kaakao :)

Kahvilaseura alias Mia :)

Meitsin uuet hiukset hienosti sekasi sateen takia :---(

Tämä alempi ja tuo ylempi on Mian blogista pöllittyjä ;) Kiitos Mia ;)

No oli pakko kokeilla muutamia kenkiä ;)

Tisdag.

Voin näin iloisesti sanoa, että ei enää ikinä ruotsin kielen opiskelua! Tänään oli ruotsin puhekurssin suullinen koe, mikä oli siis viimeinen ruotsin opiskeluun liittyvä suoritettava asia. Ei siis enää ikinä tarvitse opiskella ruotsia (paitsi jos yo ei menny läpi tai jos tulevaisuudessa haluan jostain syystä opiskella sitä lisää). 

Kriittisen tilanteen (alias ruotsin kokeen) jälkeen käytiin Katjan kanssa karistelemassa paniikinrippeet kannoiltamme eli syömässä koulun ihanassa ruokalassa. Romanttisen lounashetkemme jälkeen tiemme erosivat ja lähdin yksin autolla kangaskaupasta ostaman resoria. Kävin myös Raksilan Sittarista ostamassa erinäisiä kauneudenhoitotuotteita, joita siellä kerrankin oli saatavilla. 

Kotiin päästyäni aloin välittömästi (datistelun ja hetkellisen tv-hetken jälkeen) saumuroimaan resoria keskeneräisenä olleeseen hameeseen. Pienten vastoinkäymisten jälkeen hame tuli valmiiksi, mutta en osaa sanoa onko se hieno vai ei. Ehkä joku päivä sitä hieman muokkailtuani uskallan laittaa sen päälleni ihmisten ilmoille. Sitä ennen se saa odottaa. 

Sain myös räpsittyä viimeisiä kuvia hiuksistani. Siinä mielessä taas viimeisiä, että huomenna on jälleen aika mennä kampaajalle. Lisää vaaleita raitoja ja kerroksittain leikkailua tulossa. Ehkä teen myös jotain hienoa etuhiuksille, saa nähdä. Leivoin myös tosi mutaisen mutakakun, jota Jenni ja Aki kävi syömässä. Ne ehkä haisto sen tuoksun, koska osasivat tulla just ku se oli valmistumassa.

Huomenna siis tarkotuksena mennä kampaajalle, mutta ennen sitä aijon käyttää koko päivän ahkeraan matikan opiskeluun, koska torstaina matikan koe. Ehkä myös vois torstaina mennä Mestaan euroille, mutta pitää kattoa. Perjantaina vapaata koulusta, koska ei oo äikän preppausta. Edessä siis pidennetty viikonloppu, jipii. Ois tarkotus olla pimeäpiilosta tai -konkkaa perjantaina joko Liisalla tai Jennillä. Toivottavasti tällä kertaa pysyn terveenä.

Lauantaina mennään Tivoliin Mian ja Annin kanssa juhlimaan yo-kokeiden loppumista. Mulla ja Annillahan ne loppu jo viime viikolla, mutta Mialla on vielä ilmeisesti huomenna joku. 

Joo nyt tuntuu siltä, että oon saarnannu jo ihan tarpeeksi. Ei oo mitään järkevää kirjotettavaa ees, mutta silti selitän jotain randomia. 

Tj suunnilleen 83 !

Rakkaudella, Sonja

Pakonomainen hymy.

Pakonomainen hymy, tai millä sitä pitäisi kutsua. Se on kuitenkin se tunne, minkä tuntee sillon, ku käy juttelemassa puolitutulle, josta oikeasti pitää, mutta joka ei selvästikään siedä sun seuraa. Tai ainaki se tuntuu siltä, että se ei siedä. Sen tuntee myös sillon kun vaan vilkaseekin sitä henkilöä.

Se vaikuttaa siltä, että se oikeasti hymyilis ja ois ilonen sun läsnäolosta. Mutta se ei oo totta. Valhetta on niin hankala tunnistaa.

Ensin näin sen hymyn erään juhannustutun kasvoilla. Sen jälkeen oon nähnyt sen erään huijarikaverin kaverin kasvoilla. Toisaalta Suvi sanoi, että tää huijarikaverin kaveri hymyili mulle myös erilailla, mutta sitä on niin hankala tunnistaa.

Haluaisin taas kokea sen oikean hymyn, en sitä että joku hymyilee sulle niinku olisit halpaa makkaraa, eikä just tätä pakonomaista hymyä. Tarkotan sitä hymyä, joka sulattaa perhoset vatsassa.

Sitä hymyä, joka seuraa sua loppuelämän. Hymyä, joka on sen ihmisen kasvoilla, joka rakastaa sua kaikkein eniten.

Rakkaudella, Sonja, joka on katsonut koko illan romanttisia elokuvia potien samalla krapulaa, flunssanpoikasta ja pienimuotoista kuumetilaa.

 

Kuvat  © weheartit

Vauvakuume.

Vauvakuume, tai joku semmonen on nyt kyllä iskeny muhun. Vaikka oon kovasti yrittäny kattoa kaikkia hulluja 16 and pregnant -ohjelmia, missä ne vauvat on aina ihan hirveitä huutamaan ja niillä äideillä on aina joku ongelma vauvan isän kanssa, en oo kuitenkaa onnistunu kadottamaan vauvakuumetta mihinkää.

Sitte ku joskus isona hommaan vauvan, nii tiiän jo sille nimen. Jos se on tyttö, siitä tulee varmaan

Hilla Eevi Mirjami

ja jos se on poika, siitä tulee varmaan

Aate.

En oo keksiny poikaversiolle muita nimiä, mutta tykkään tosta Aatteesta, vaikka siinä onki hankalaa se, että miten siitä puhutaan. Esim. Meetkö Aaten kanssa leikkimään, vai meetkö Aatteen kanssa leikkimään. Tietty kieliopillisesti se ois oikein että Aaten, mutta en tiiä.

Tyttöversion kolmas nimi on sama ku mulla ja mun äidillä. Hilla taas on muuten vaan kiva ja Eevin keksin jotenki mun mummon nimestä (alkaa samalla kirjaimella). :----)

Okei ja varmaan jonkun mielessä taas pyörii, että mitäköhän vittua. Miks mää ajattelen tämmösiä asioita sillon ku pitäs kirjotuksiin lukea? :D Joo, en tiiä itekkää.

Aamen, 1/5 kirjotuksista ohi.

Fiilis on sen mukanen.

Ja ai niin, kuvat © weheartit

Amatöörijalkapalloilijat.

Mun piti alottaa tänä kesänä mun amatöörijalkapalloilijan ura. Se kuitenki jäi vähän vaiheeseen, mutta hieno alku oli kuitenki. Kerkesin mää ehkä neljänä päivänä potkia palloa. Päätin kuitenki kivasti hienosti muokkailla jalkapalloaiheisia kuvia viime ja toissa kesältä. Meijän piireissä "mennään Hovisuolle pelaamaan jalkapalloa" tarkottaa "mennään Hovisuolle syömään jäätelöä tms. ruokaa, istumaan, sekä ihan pikkusen potkimaan ehkä sitä palloa, jos jaksaa". Ja tietty jos ei vaan jaksa istua nii voi myös esim. yrittää seistä käsillään tai tehä kuperkeikkoja.

Ja kyllä, tää postaus pitää tehä just nyt ku pitäs käyä läpi vielä viime hetken niksit huomiseen ruotsin yo-kuunteluun. Mutta en just nyt jaksa enää yhtään koulua, koska käytin just yli kuus tuntia läksyihin. Matikka 666.

Onneksi enää vähän päälle kolme viikkoa nii pääsee mökille hölläileen. Tosin ennen sitä on ne kirjotukset ja koeviikko, omg.

Mutta nauttikaa jalkapallokuvien tunnelmasta. Njuta, njuter, njöt, njutit.

 

 

 

 

 

Kuvista kiitos minulle ja Olgalle. :)